19 luonnonsuojelun saavutusta vuodelta 2019

Merikotkan pelastaminen sukupuuton partaalta on yksi Suomen luonnonsuojelun historian sykähdyttävimmistä menestystarinoista. Kun vuonna 1975 kuoriutui neljä merikotkan poikasta, tänä vuonna luku oli yli 550. Iso kiitos onnistumisesta kuuluu merikotkatyöryhmämme vapaaehtoisille. Merikotkan pelastaminen on loistava esimerkki siitä, että pitkäjänteinen luonnonsuojelu tuottaa tulosta. Lue lisää

Saimaannorpan suojelussa on onnistuttu: norppakannan koko on nyt noin 410 yksilöä. Kun aloitimme lajin suojelun vuonna 1979, Saimaassa ui hieman yli 100 norppaa. Etenkin laajentuneet verkkokalastuksen rajoitukset ja apukinosten kolaaminen vähälumisina talvina ovat auttaneet lajia. Uurastusta on kuitenkin jatkettava, sillä saimaannorppa ei ole viLue leläkään turvassa. Lue lisää

Singaporen hallitus on päättänyt kieltää norsunluukaupan. Kielto tulee voimaan kahden vuoden päästä. Kyseessä on merkittävä askel norsujen suojelussa, sillä Aasian norsunluumarkkinat ovat maailman suurimmat. Singapore teki päätöksen tukemamme kampanjan tehtyä paljastuksia norsunluukaupasta. Salametsästys on norsujen suurin uhka. Lue lisää

Kanada, Nunavutin aluehallinto ja Qikiqtani Inuit Association ovat päättäneet edistää valtavan suojelualueen perustamista arktiselle alueelle. Suojeltu alue olisi kooltaan lähes Saksan kokoinen. Alue olisi nimeltään Tuvaijuittuq, mikä tarkoittaa ”jää ei koskaan sula”. Olemme vaatineet jo pitkään suojelualueen perustamista alueelle, jossa merijään ennustetaan säilyvän pisimpään ilmaston lämmetessä. Lue lisää

Rakensimme Australian Isolla valliriutalla pesiville liemikilpikonnille katoksia niiden munintarantojen suojaksi ja viilensimme pesiä merivedellä. Kilpikonnien sukupuolijakauma on uhannut vinoutua ilmastonmuutoksen takia. Lämpenemisen takia lähes kaikki poikaset ovat syntyneet naaraina, mutta lisääntymisalueiden varjostaminen näyttäisi auttavan sukupuolijakauman tasapainottamisessa. Lue lisää

Luoteis-Venäjälle perustettiin tänä vuonna 300 000 hehtaarin suojelualue. Seutu on luonnoltaan erityisen arvokas, sillä siellä kasvaa yksi Euroopan viimeisistä koskemattomista laajoista aarniometsistä. Onnistuimme suojelualueen perustamisessa yhdessä muiden järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Suojelun avulla pyritään säästämään aarniometsä hakkuilta.

Maailman päättäjät kuuntelivat niitä 1,5 miljoonaa ihmistä ympäri maailman, jotka allekirjoittivat vetoomuksemme kansainvälisen muoviroskasopimuksen puolesta. Nyt sopimusta kannattaa yli 40 valtiota, mukaan lukien Suomi, ja se on askeleen lähempänä toteutumista. Tavoite on laatia YK-vetoinen sopimus, joka lopettaisi muoviroskan päätymisen meriin vuoteen 2030 mennessä. Lue lisää

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tilanne paranee lähivuosina huomattavasti Suomesta Laatokkaan laskevalla Hiitolanjoella, kun joesta päätettiin purkaa voimalaitospadot. Padot ovat estäneet lohien pääsyn lisääntymisalueilleen. Iso kiitos työn mahdollistamisesta kuuluu lahjoittajille, joiden ansiosta voimme tukea Hiitolanjoen vapauttamista. Lue lisää

Yhteistyömme K-ryhmän kanssa Suomen uhanalaisten kalojen hyväksi tuotti mainioita tuloksia. Talkoissa vapautettiin kaloille, esimerkiksi taimenille, yli 50 kilometriä uutta elinympäristöä ympäri Suomen. Lisäksi talkoissa rakennettiin käsityönä puroihin ja jokiin taimenille sopivia lisääntymisalueita ja elinympäristöjä. Lue lisää

Yi 600 ihmistä torjui kanssamme haitallisia vieraskasveja vuonna 2019. Vieraskasvit, esimerkiksi kurtturuusu ja jättipalsami, voivat aiheuttaa alkuperäiselle luonnolle vakavaa haittaa. Talkoot järjestettiin WWF:n ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton yhteisessä Terve askel luontoon -hankkeessa, jossa talkoilun lisäksi kerrottiin luonnon terveysvaikutuksista. Lue lisää

Rakensimme tänä vuonna Uudellemaalle kolme kosteikkoa, jotka vähentävät tehokkaasti ravinteiden ja maa-aineksen kulkeutumista Itämereen. Esimerkiksi Inkoon Västankvarniin valmistui elokuussa 1,6 hehtaarin suuruinen kosteikko, joka puhdistaa valumavesiä jopa 250 hehtaarin alueelta. Kosteikkojen rakentaminen on tehokas tapa torjua Itämeren rehevöitymistä ja sinilevää. Lue lisää

Euroopan investointipankki (EIP) lopettaa fossiilisia polttoaineita koskevien hankkeiden rahoittamisen vuoden 2021 lopussa. Päätös, jota olemme ajaneet aktiivisesti, on merkittävä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Vaadimme seuraavaksi, että muutkin yksityiset ja julkiset pankit seuraavat EIP:n esimerkkiä ja lopettavat öljy-, kaasu- ja hiilihankkeiden rahoittamisen.

Uusi hallitusohjelma on ilmastonmuutoksen torjunnassa kaikkien aikojen edistyksellisin Suomessa. Hallitus asetti tavoitteekseen Suomen hiilineutraaliuden vuonna 2035. Hallitusohjelma tähtää myös siihen, että Suomesta tulee maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tavoite on WWF:n ja muiden järjestöjen ilmastovaalikampanjan vaatimus, ja järjestöt seuraavat tavoitteen toteutumista. Lue lisää

Hallitus varasi luonnonsuojelulle 100 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Lisärahoituksen turvin suojellaan metsiä ja soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja sekä hoidetaan perinneympäristöjä. Rahoitus tulee tarpeeseen, sillä viimeisen vuoden aikana julkaistujen selvitysten mukaan luonto on yhä köyhtynyt Suomessa. Luonnonsuojelun lisärahoitus oli keskeinen vaatimuksemme hallitukselle. Lue lisää

Lihaa kulutettiin Suomessa tammi-heinäkuussa kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uutinen on hyvä, sillä eläinperäisillä tuotteilla on moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna. Olemme julkaisseet WWF:n Lihaoppaan, joka kannustaa suomalaisia syömään vähemmän lihaa ja viestineet näkyvästi lihansyönnin ympäristövaikutuksista. Lue lisää

WWF Green Office -verkostoon kuuluvien toimistojen kasvihuonepäästöt pienentyivät 10 275 tonnia edellisvuoteen verrattuna, mikä vastaa yhden henkilön päivittäistä edestakaista lentomatkaa Helsingistä Pariisiin 25 vuoden ajan. WWF Green Office on ympäristöjärjestelmä, jonka avulla työpaikat voivat pienentää hiilijalanjälkeään, kuluttaa luonnonvaroja järkevästi ja kannustaa työyhteisöä ympäristötekoihin. Lue lisää

Maailman suurin ilmastotapahtuma, WWF:n Earth Hour, ylsi Suomessa uuteen ennätykseen. Tapahtumaan osallistui tavalla tai toisella 1,7 miljoonaa suomalaista. Tapahtuman tunnetuin teko on sammuttaa valot tunnin ajaksi symbolisena eleenä ilmaston puolesta. Näytimme yhdessä miljoonien ihmisten kanssa maailman päättäjille, kuinka tärkeää luonnonsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen meille on! Lue lisää

Jo yli 6 300 partiolaista on suorittanut Suomessa panda-partiomerkin. 7–12-vuotiaille tarkoitettu merkki kannustaa partiolaisia havainnoimaan ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta. WWF:n ja partiolaisten yhteistyössä on paljon voimaa, sillä Suomen partiotoiminnassa on mukana yli 65 000 jäsentä. Lue lisää.

WWF Suomi tuki Amazonin metsäpalojen sammutustöitä esimerkiksi Boliviassa kymmenillä tuhansilla euroilla. Hätäapuvaroilla hankittiin muun muassa vettä, ruokaa ja lääkkeitä alkuperäisväestöille. Lisäksi toimitimme suojelualueilla toimiville viranomaisille varusteita ja kansallispuistojen työntekijöille vesipumppuja, ruokatarvikkeita ja viestintävälineitä. Seuraavien kuukausien aikana tukea kohdennetaan Boliviassa myös villieläinten hoitokeskuksen toimintaan. Lue lisää

Tutustu vuoden 2018 onnistumisiin.