19 luonnonsuojelun saavutusta vuodelta 2019

Vuonna 2019 autoimme uhanalaisia lajeja, edistimme luonnonsuojelualueiden perustamista ja torjuimme ilmastonmuutosta. Lue 19 hyvää uutista vuodelta 2019.

1. Merikotka ei ole enää uhanalainen

Merikotka lentää

Merikotkan pelastaminen sukupuuton partaalta on yksi Suomen luonnonsuojelun historian sykähdyttävimmistä menestystarinoista. Kun vuonna 1975 kuoriutui neljä merikotkan poikasta, tänä vuonna luku oli yli 550. Iso kiitos onnistumisesta kuuluu merikotkatyöryhmämme vapaaehtoisille. Merikotkan pelastaminen on loistava esimerkki siitä, että pitkäjänteinen luonnonsuojelu tuottaa tulosta. Lue lisää

2. Norppakanta kasvoi Saimaalla

Saimaannorppa ja kuutti lumella

Saimaannorpan suojelussa on onnistuttu: norppakannan koko on nyt noin 410 yksilöä. Kun aloitimme lajin suojelun vuonna 1979, Saimaassa ui hieman yli 100 norppaa. Etenkin laajentuneet verkkokalastuksen rajoitukset ja apukinosten kolaaminen vähälumisina talvina ovat auttaneet lajia. Uurastusta on kuitenkin jatkettava, sillä saimaannorppa ei ole viLue leläkään turvassa. Lue lisää

3. Singapore kieltää norsunluukaupan

Norsunluukauppaa

Singaporen hallitus on päättänyt kieltää norsunluukaupan. Kielto tulee voimaan kahden vuoden päästä. Kyseessä on merkittävä askel norsujen suojelussa, sillä Aasian norsunluumarkkinat ovat maailman suurimmat. Singapore teki päätöksen tukemamme kampanjan tehtyä paljastuksia norsunluukaupasta. Salametsästys on norsujen suurin uhka. Lue lisää

4. Arktiselle alueelle Saksan kokoinen suojelualue

Sarvilalaita arktisella suojelualueella

Kanada, Nunavutin aluehallinto ja Qikiqtani Inuit Association ovat päättäneet edistää valtavan suojelualueen perustamista arktiselle alueelle. Suojeltu alue olisi kooltaan lähes Saksan kokoinen. Alue olisi nimeltään Tuvaijuittuq, mikä tarkoittaa ”jää ei koskaan sula”. Olemme vaatineet jo pitkään suojelualueen perustamista alueelle, jossa merijään ennustetaan säilyvän pisimpään ilmaston lämmetessä. Lue lisää

5. Pesien viilennyksestä apua kilpikonnille

Merikilpikonnia hiekassa

Rakensimme Australian Isolla valliriutalla pesiville liemikilpikonnille katoksia niiden munintarantojen suojaksi ja viilensimme pesiä merivedellä. Kilpikonnien sukupuolijakauma on uhannut vinoutua ilmastonmuutoksen takia. Lämpenemisen takia lähes kaikki poikaset ovat syntyneet naaraina, mutta lisääntymisalueiden varjostaminen näyttäisi auttavan sukupuolijakauman tasapainottamisessa. Lue lisää

6. Venäjällä suojeltiin 300 000 hehtaaria aarniometsää

Ilmakuva Venäjän suojelualueesta

Luoteis-Venäjälle perustettiin tänä vuonna 300 000 hehtaarin suojelualue. Seutu on luonnoltaan erityisen arvokas, sillä siellä kasvaa yksi Euroopan viimeisistä koskemattomista laajoista aarniometsistä. Onnistuimme suojelualueen perustamisessa yhdessä muiden järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Suojelun avulla pyritään säästämään aarniometsä hakkuilta.

7. Muoviroskavetoomus sai tukea päättäjiltä

Muoviroskaa rannalla.

Maailman päättäjät kuuntelivat niitä 1,5 miljoonaa ihmistä ympäri maailman, jotka allekirjoittivat vetoomuksemme kansainvälisen muoviroskasopimuksen puolesta. Nyt sopimusta kannattaa yli 40 valtiota, mukaan lukien Suomi, ja se on askeleen lähempänä toteutumista. Tavoite on laatia YK-vetoinen sopimus, joka lopettaisi muoviroskan päätymisen meriin vuoteen 2030 mennessä. Lue lisää

8. Hiitolanjoen padot päätettiin purkaa

Hiitolanjoen Kangaskosken voimala.

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tilanne paranee lähivuosina huomattavasti Suomesta Laatokkaan laskevalla Hiitolanjoella, kun joesta päätettiin purkaa voimalaitospadot. Padot ovat estäneet lohien pääsyn lisääntymisalueilleen. Iso kiitos työn mahdollistamisesta kuuluu lahjoittajille, joiden ansiosta voimme tukea Hiitolanjoen vapauttamista. Lue lisää

9. Talkoissa vapautettiin yli 50 kilometriä virtavesiä

Vihtijoen kunnostustalkoot

Yhteistyömme K-ryhmän kanssa Suomen uhanalaisten kalojen hyväksi tuotti mainioita tuloksia. Talkoissa vapautettiin kaloille, esimerkiksi taimenille, yli 50 kilometriä uutta elinympäristöä ympäri Suomen. Lisäksi talkoissa rakennettiin käsityönä puroihin ja jokiin taimenille sopivia lisääntymisalueita ja elinympäristöjä. Lue lisää

10. Vieraskasveille kyytiä vapaaehtoisvoimin

Kurtturuusutalkoot Hangossa

Yi 600 ihmistä torjui kanssamme haitallisia vieraskasveja vuonna 2019. Vieraskasvit, esimerkiksi kurtturuusu ja jättipalsami, voivat aiheuttaa alkuperäiselle luonnolle vakavaa haittaa. Talkoot järjestettiin WWF:n ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton yhteisessä Terve askel luontoon -hankkeessa, jossa talkoilun lisäksi kerrottiin luonnon terveysvaikutuksista. Lue lisää

11. Kosteikot torjuvat Itämeren rehevöitymistä

Lumpeita kosteikolla

Rakensimme tänä vuonna Uudellemaalle kolme kosteikkoa, jotka vähentävät tehokkaasti ravinteiden ja maa-aineksen kulkeutumista Itämereen. Esimerkiksi Inkoon Västankvarniin valmistui elokuussa 1,6 hehtaarin suuruinen kosteikko, joka puhdistaa valumavesiä jopa 250 hehtaarin alueelta. Kosteikkojen rakentaminen on tehokas tapa torjua Itämeren rehevöitymistä ja sinilevää. Lue lisää

12. Loppu fossiilisten polttoaineiden rahoitukselle

Puun latvoja

Euroopan investointipankki (EIP) lopettaa fossiilisia polttoaineita koskevien hankkeiden rahoittamisen vuoden 2021 lopussa. Päätös, jota olemme ajaneet aktiivisesti, on merkittävä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Vaadimme seuraavaksi, että muutkin yksityiset ja julkiset pankit seuraavat EIP:n esimerkkiä ja lopettavat öljy-, kaasu- ja hiilihankkeiden rahoittamisen.

13. Ilmasto vahvasti esillä hallitusohjelmassa

Ilmastomarssi

Uusi hallitusohjelma on ilmastonmuutoksen torjunnassa kaikkien aikojen edistyksellisin Suomessa. Hallitus asetti tavoitteekseen Suomen hiilineutraaliuden vuonna 2035. Hallitusohjelma tähtää myös siihen, että Suomesta tulee maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tavoite on WWF:n ja muiden järjestöjen ilmastovaalikampanjan vaatimus, ja järjestöt seuraavat tavoitteen toteutumista. Lue lisää

14. Luonnonsuojelulle 100 miljoonaa lisärahoitusta

Karhu niityllä

Hallitus varasi luonnonsuojelulle 100 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Lisärahoituksen turvin suojellaan metsiä ja soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja sekä hoidetaan perinneympäristöjä. Rahoitus tulee tarpeeseen, sillä viimeisen vuoden aikana julkaistujen selvitysten mukaan luonto on yhä köyhtynyt Suomessa. Luonnonsuojelun lisärahoitus oli keskeinen vaatimuksemme hallitukselle. Lue lisää

15. Lihankulutus kääntyi Suomessa laskuun

Perhe ruokapöydässä

Lihaa kulutettiin Suomessa tammi-heinäkuussa kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uutinen on hyvä, sillä eläinperäisillä tuotteilla on moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna. Olemme julkaisseet WWF:n Lihaoppaan, joka kannustaa suomalaisia syömään vähemmän lihaa ja viestineet näkyvästi lihansyönnin ympäristövaikutuksista. Lue lisää

16. Green Office -toimistot pienensivät päästöjään

Toimistossa

WWF Green Office -verkostoon kuuluvien toimistojen kasvihuonepäästöt pienentyivät 10 275 tonnia edellisvuoteen verrattuna, mikä vastaa yhden henkilön päivittäistä edestakaista lentomatkaa Helsingistä Pariisiin 25 vuoden ajan. WWF Green Office on ympäristöjärjestelmä, jonka avulla työpaikat voivat pienentää hiilijalanjälkeään, kuluttaa luonnonvaroja järkevästi ja kannustaa työyhteisöä ympäristötekoihin. Lue lisää

17. Earth Hour Suomessa uuteen ennätykseen

Kynttilöitä pandan muodossa

Maailman suurin ilmastotapahtuma, WWF:n Earth Hour, ylsi Suomessa uuteen ennätykseen. Tapahtumaan osallistui tavalla tai toisella 1,7 miljoonaa suomalaista. Tapahtuman tunnetuin teko on sammuttaa valot tunnin ajaksi symbolisena eleenä ilmaston puolesta. Näytimme yhdessä miljoonien ihmisten kanssa maailman päättäjille, kuinka tärkeää luonnonsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen meille on! Lue lisää

18. Partiolaiset luonnon puolesta

Partiolaisia ulkona

Jo yli 6 300 partiolaista on suorittanut Suomessa panda-partiomerkin. 7–12-vuotiaille tarkoitettu merkki kannustaa partiolaisia havainnoimaan ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta. WWF:n ja partiolaisten yhteistyössä on paljon voimaa, sillä Suomen partiotoiminnassa on mukana yli 65 000 jäsentä. Lue lisää.

19. Tuimme metsäpalojen sammuttamista Amazonilla

Palavaa sademetsää

WWF Suomi tuki Amazonin metsäpalojen sammutustöitä esimerkiksi Boliviassa kymmenillä tuhansilla euroilla. Hätäapuvaroilla hankittiin muun muassa vettä, ruokaa ja lääkkeitä alkuperäisväestöille. Lisäksi toimitimme suojelualueilla toimiville viranomaisille varusteita ja kansallispuistojen työntekijöille vesipumppuja, ruokatarvikkeita ja viestintävälineitä. Seuraavien kuukausien aikana tukea kohdennetaan Boliviassa myös villieläinten hoitokeskuksen toimintaan. Lue lisää

WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder

”Luon­non­suo­je­lus­sa tarvitaan uskoa siihen, että mah­dot­to­mal­ta tuntuvat asiat voivat muuttua mah­dol­li­sik­si. Siksikin nämä hyvät uutiset ovat äärimmäisen tärkeitä. Valtava kiitos on­nis­tu­mi­sis­ta kuuluu tu­ki­joil­lem­me ja yh­teis­työ­kump­pa­neil­lem­me. Maailman vakavimpien ym­pä­ris­tö­on­gel­mien rat­kai­se­mi­nen onnistuu vain, jos teemme sen yhdessä.”

Liisa Rohweder
Pääsihteeri
WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder

”Luon­non­suo­je­lus­sa tarvitaan uskoa siihen, että mah­dot­to­mal­ta tuntuvat asiat voivat muuttua mah­dol­li­sik­si. Siksikin nämä hyvät uutiset ovat äärimmäisen tärkeitä. Valtava kiitos on­nis­tu­mi­sis­ta kuuluu tu­ki­joil­lem­me ja yh­teis­työ­kump­pa­neil­lem­me. Maailman vakavimpien ym­pä­ris­tö­on­gel­mien rat­kai­se­mi­nen onnistuu vain, jos teemme sen yhdessä.”

Liisa Rohweder
Pääsihteeri

Haluatko olla mukana suojelemassa luontoa?

Ole mukana muutoksessa!

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historiassa. Teemme joka päivä töitä lajikadon ja elinympäristöjen tuhoutumisen pysäyttämiseksi, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Ole kanssamme rakentamassa parempaa tulevaisuutta. Hyvinvoiva luonto on kaiken elämän perusta.

Auta WWF-kummina

Ole mukana muutoksessa!

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historiassa. Teemme joka päivä töitä lajikadon ja elinympäristöjen tuhoutumisen pysäyttämiseksi, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Ole kanssamme rakentamassa parempaa tulevaisuutta. Hyvinvoiva luonto on kaiken elämän perusta.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.