20 luonnonsuojelun saavutusta vuodelta 2020
Saimme vuonna 2020 paljon aikaan, vaikka maailmanlaajuinen koronapandemia vaikutti myös meidän työhömme. Autoimme uhanalaisia lajeja, työskentelimme metsien ja vesistöjen hyväksi, tuimme paikallisväestöjä ja torjuimme ilmastonmuutosta. Lue 20 hyvää uutista kuluneelta vuodelta.
1. Yli 60 maailman johtajaa sitoutui pysäyttämään luonnon köyhtymisen
65 valtionjohtajaa, mukaan lukien presidentti Sauli Niinistö, sitoutui kiireellisiin toimiin luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. YK:n yleiskokouksen yhteydessä solmittu Leaders Pledge for Nature -sitoumus, jota olemme edistäneet, on merkittävä, sillä tavoitteita luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ei ole vielä saavutettu.
2. Tuimme paikallisväestöä selviytymään Amazonin metsäpaloista
Vuoden 2020 aikana tuimme paikallis- ja alkuperäisväestöjä toipumaan metsäpalojen aiheuttamista tuhoista. Apua annettiin mm. tuhoutuneiden elinkeinojen palauttamiseen ja alkavia paloja sammuttavien valmiusryhmien perustamiseen. Autoimme myös viranomaisia esimerkiksi metsäpalojen torjuntasuunnitelmien kehittämisessä. Yhteensä tuellamme pystyttiin auttamaan lähes 3 000 perhettä yli 120 kylässä.
3. Kuutti syntyi keinopesään
Kelluvaan keinopesään syntyi tänä vuonna hyväkuntoinen kuutti. Tutkijat veivät Saimaan Haukivedelle 12 keinopesää ja tulokset olivat hyviä. Norppa käytti neljästä jään päälle asetetusta suojasta kahta ja kahdeksasta kelluvasta pesästä seitsemää, joista yhteen syntyi kuutti. Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat meidän tukemanamme selvittäneet jo useiden vuosien ajan, hyväksyvätkö saimaannorpat ihmisen tekemiä rakennelmia synnytyspesikseen. Metsähallituksen karkean arvion mukaan saimaannorppien määrä on noussut edellisestä vuodesta noin 20 yksilöllä 430:een.
4. Kiritimme valtionyhtiö Fortumia ilmastotekoihin
Teimme energiayhtiö Fortumille yhtiökokousaloitteen yhden omistamamme osakkeen turvin. Aloitteessa vaadimme Fortumia arvioimaan toimintansa ilmastoriskit ja tekemään suunnitelman toimintansa sopeuttamisesta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Aloite sai lopulta kahdeksan prosentin kannatuksen, mikä osoittaa monien sijoittajien tahdon toimia ilmastovastuullisesti. Fortumin suuromistaja Suomen valtio ei tukenut aloitetta, mutta yritysten ilmastovastuu nousi esiin valtion omistajaohjauksen uusissa periaatteissa. Valtionyhtiöiden on nyt arvioitava ilmastovaikutuksensa sekä huomioitava Suomen ilmastotavoitteet.
5. Vuorigorillojen määrä kasvussa
Tuoreimpien kartoitusten mukaan Ugandassa sijaitsevan Bwindin kansallispuiston alueella elävien vuorigorillojen määrä on noussut noin 460 yksilöön. Vuonna 2011 gorilloja eli alueella arviolta 400. Luonnonvaraisia vuorigorilloja elää maailmassa arviolta hieman yli 1060 yksilöä. Vuorigorillat ovat edelleen uhanalaisia, mutta kannan kasvu osoittaa, että pitkäjänteisellä suojelulla voidaan saada tuloksia aikaan. Jatkamme työtämme vuorigorillojen suojelemiseksi.
6. 1000 yritystä Science Based Target -aloitteessa
Viisi vuotta Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen yli 1000 yritystä on liittynyt mukaan Science Based Targets –aloitteeseen ja luvannut vähentää liiketoimintansa päästöjä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Mukana on yrityksiä yli 60 maasta ja 50 eri alalta. Suomalaisista yrityksistä yhtenä viimeisimpänä mukaan on liittynyt kumppanimme Fiskars Group, joka on luvannut vähentää päästöjään siten, että maapallon lämpeneminen saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen.
7. Autoimme pienviljelijöitä kehittämään ilmastokriisin kestävää viljelyä
Autoimme lähes 1 900 pienviljelijää Afrikassa ja Aasiassa kehittämään ilmastokriisin kestävää viljelyä. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi siirtymistä viljelylajikkeisiin, jotka kestävät ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat muuttuvat sääolot. Tuimme lisäksi puiden istuttamista vesistöjen valuma-alueille vesivarojen turvaamiseksi. Tukemme avulla pienviljelijät pystyvät paremmin vastaamaan muuttuvien sääolojen tuomiin ongelmiin. Tämä vahvistaa paikallista ruokaturvaa ja tuo tuloja viljelytuotteiden myynnistä.
8. Sinnikäs tiikerien suojelu tuottaa tulosta
Uhanalaisten tiikerien suojelussa on otettu edistysaskeleita eri puolilla Aasiaa. Meidän ja tiikerivaltioiden tavoitteena on tiikerien määrän tuplaaminen vuoteen 2022 mennessä. Tavoitteen osalta hyvässä vauhdissa ollaan esimerkiksi Bhutanissa, Intiassa ja Nepalissa. Lisäksi esimerkiksi Malesiassa kuvattiin aiemmin tänä vuonna uhanalainen malakantiikeri jopa kolmen pentunsa kanssa. Pennut ovat merkittävässä asemassa, sillä täysikasvuisia malakantiikereitä elää villinä IUCN:n arvion mukaan enää 80−120 yksilöä. Kartoitamme ja raivaamme Malesiassa muun muassa salametsästyksessä käytettäviä ansalankoja, jotka voivat olla kohtalokkaita myös tiikereille.
9. Australiassa autettiin villieläimiä ja luontoa ennennäkemättömien palojen jälkeen
Australiassa on aloitettu massiivinen luonnon elvytysohjelma historian tuhoisimpien maastopalojen jälkeen. ”Regenerate Australia” -nimisen elvytysohjelman tavoitteena on muun muassa kaksinkertaistaa koalaluvut maan itärannikolla vuoteen 2050 mennessä. Osana luonnon elvytystä olemme muun muassa kylväneet eukalyptuksen puiden siemeniä drooneilla, tarjonneet ravintoa ja suojaa paloista kärsineille villieläimille ja tukeneet kestävää maataloutta. Lisäksi olemme tukeneet yli 40:ää paikallista organisaatiota paloissa loukkaantuneiden villieläinten, kuten koaloiden ja kiiltokakadujen, pelastamisessa.
10. Uhanalainen taimen lisääntyy kunnostamissamme puroissa
Olemme neljän vuoden ajan yhdessä K-ryhmän kanssa kartoittaneet ja avanneet vaelluskalojen nousuesteitä ja kunnostaneet kaloille kutusoraikkoja eri puolilla Suomea. Ensimmäisten vuosien työstä on jo saatu lupaavia tuloksia: uhanalainen taimen kutee ja lisääntyy kalojen aiemmin saavuttamattomissa olleissa puroissa. Yhteensä olemme K-Kalapolut-yhteistyömme aikana avanneet vaelluskaloille yli 80 kilometriä uutta elin- ja kutuympäristöä, purkaneet 24 nousuestettä ja tehneet lähes 300 kutusoraikkoa. Yhteistyömme K-ryhmän kanssa vaelluskalojen puolesta jatkuu vuoden 2021 loppuun asti.
11. Vietnam kieltää villieläinkaupan
Vetosimme muiden järjestöjen kanssa maaliskuussa Vietnamin pääministeriin ja kehotimme maan hallitusta puuttumaan laittomaan villieläinkauppaan. Heinäkuussa työ kantoi hedelmää, kun Vietnamin pääministeri vahvisti direktiivin, joka tähtää Vietnamin laittoman villieläinkaupan lopettamiseen. Direktiivi on tärkeä ensiaskel kohti tulevien zoonoosiepidemioiden riskin vähentämistä sekä lajien suojelemista ja ihmisten hyvinvoinnin varmistamista. Mikäli direktiivi pannaan käytäntöön kattavasti ja tehokkaasti, se voi tarkoittaa merkittävää käännöstä parempaan lajien suojelussa Vietnamissa.
12. Kestävälle partiotoiminnalle luotiin kriteerit ja tunnus
Autoimme partiolaisia kehittämään toimintaansa entistä kestävämmäksi ympäristön kannalta. Tässä auttaa Kestävästi partiossa -tunnus, jonka loimme yhdessä Suomen Partiolaisten kanssa paikallisten partiolippukuntien käyttöön. Tunnus ja sen taustamateriaalit julkaistiin marraskuussa 2020 ja sen hakeminen käynnistyy vuoden 2021 alussa.
13. Vähensimme kosteikoiden avulla Itämeren ravinnekuormaa
Teimme yhdessä maanomistajien kanssa konkreettista työtä Itämeren hyväksi läntisellä Uudellamaalla. Rakensimme muun muassa kosteikoita ja vähensimme rehevöittävien ravinteiden valumista pelloilta vesistöihin. Toimilla pienennettiin myös tulvien vaikutuksia ja lisättiin vesiluonnon monimuotoisuutta. Maanomistajien lisäksi toimimme tiiviissä yhteistyössä monien paikallisten tahojen kanssa. Kiitämmekin lämpimästi 4K-hankkeen kumppaneitamme Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen valuma-alueilla!
14. Äärimmäisen uhanalaiset kiljuhanhet levähtivät syysmuutollaan Suomessa 50 vuoden tauon jälkeen
Liminganlahdella, Oulun eteläpuolella, tavattiin syyskuussa 27 kiljuhanhea. Kiljuhanhia ei ole syysmuutolla tavattu Suomessa noin 50 vuoteen. Pyysimme paikallisia metsästysseuroja keskeyttämään hanhenmetsästyksen siksi aikaa, kun kiljuhanhet ovat paikalla. Alueelliset metsästystoimijat suhtautuivat asiaan rakentavasti, ja kiljuhanhet pääsivät turvallisesti jatkamaan muuttoaan etelään. Viikon päästä saimme ilouutisia Kreikasta, kun parvi oli saapunut määränpäähänsä Kerkini-järvelle.
15. Kansallispuistosta purettiin talkoovoimin yli 300 laitonta nuotiopaikkaa
Järjestimme lokakuussa Metsähallituksen ja Allergia-, iho- ja astmaliiton kanssa yhteiset tulipaikkatalkoot Nuuksion kansallispuistossa. Koronarajoitusten mukaisesti järjestetty tapahtuma ylitti kaikki odotukset, kun 33 vapaaehtoista talkooporukkaa sai purettua päivän aikana peräti 350 laitonta tulipaikkaa. Tulipaikat kuluttavat kansallispuiston luontoa, ja retkeilyn lisäännyttyä roimasti tänä vuonna myös laittomia tulipaikkoja on ilmestynyt puistoon entistä enemmän.
16. Vaikutimme kuntien ja seurakuntien metsänhoitoon
Haastoimme kunnat ja seurakunnat huolehtimaan mittaamattoman arvokkaasta metsäluonnostamme aiempaa vastuullisemmin lähettämällä yli 600 vetoomuskirjettä ympäri Suomea. Kirjeissä kannustimme metsien suojeluun ja avohakkuista luopumiseen. Kirjeiden jälkeen johtava metsäasiantuntijamme tapasi arkkipiispa Tapio Luoman keskustellen seurakuntien metsänhoidosta. Metsähaasteemme oli myös esillä lukuisissa medioissa ja se innosti kuntia ja seurakuntia keskustelemaan ja pyytämään lisätietoa aiheesta.
17. Lumileopardien historiallinen pannoitus onnistui Nepalissa
Viime vuoden lopulla Länsi-Nepalissa onnistuttiin ensimmäistä kertaa pannoittamaan alueen lumileopardeja. GPS-satelliittipaikantimilla varustetut pannat kiinnitettiin kahdelle lumileopardille. Valitettavasti toinen lumileopardeista löytyi toukokuussa kuolleena. Eläimen kuolinsyyksi epäillään sen tappamista kostoksi. Lumileopardeja tapetaan välillä kostoksi esimerkiksi karjan saalistamisen takia. Jatkamme työtämme Nepalissa muun muassa kehittämällä ja tukemalla petokorvausjärjestelmää, joka parantaa suhtautumista lumileopardeihin. Seurantapannoitusten avulla uhanalaisten lumileopardien liikkeistä ja reviireistä saadaan suojelun kannalta olennaista tietoa.
18. Earth Hourissa ennätyspaljon osallistujia
Maailman suurinta ilmastotapahtumaa Earth Houria vietettiin jälleen lauantaina 28.3.2020, jolloin miljoonat ihmiset ympäri maailmaa sammuttivat valonsa tunniksi symbolisena eleenä ilmaston puolesta. Vuonna 2020 tapahtumaa vietettiin koronaviruksen takia entistäkin enemmän sosiaalisessa mediassa eikä yleisötapahtumia järjestetty. Suomessa huimat 1,4 miljoonaa ihmistä osallistui Earth Houriin, ja maailmanlaajuisesti tapahtumaan osallistui ennätykselliset 190 maata ja maantieteellistä aluetta.
19. Vaikutimme ahmojen poikkeuslupiin
Julkisen kannanottomme seurauksena maa- ja metsätalousministeriö selkeytti ahmojen tappolupiin liittyviä edellytyksiä. Jatkossa riistakeskuksen tulee vaatia tarkentavia selvityksiä, jos tappolupaa ollaan myöntämässä sellaiselle luonnonsuojelualueelle, joka on perustettu ahmankin suojelemiseksi. Ministeriö esitti loppuvuodesta kahdeksan poikkeuslupaa erittäin uhanalaisen ahman metsästykselle. Tulkintamme mukaan esitys oli Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksen vastainen, sillä ministeriö ei selkeäsanaisesti edellyttänyt riistakeskukselta KHO:n linjaamia selvityksiä.
20. Yli miljoona hehtaaria sademetsiä suojelun ja kestävän käytön piiriin
Olemme saaneet 1,3 miljoonaa hehtaaria sademetsää suojelun ja kestävän käytön piiriin kehitysyhteistyöohjelmassamme Aasiassa ja Afrikassa kahden vuoden aikana. Nämä metsät tarjoavat myös elinympäristön lukuisille uhanalaisille lajeille, kuten orangeille, tiikereille ja sarvikuonoille, sekä elinkeinon ja kodin paikallisille ihmisille ja alkuperäiskansoille. Lisäksi metsillä on merkittävä rooli hiilensidonnassa ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä, ja lisäksi pyrimme saattamaan puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin sekä ennallistamaan 350 miljoonaa hehtaaria metsiä kokonaan tai osittain luonnontilaisiksi.
Tutustu vuoden 2019 onnistumisiin.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!